Harmaa talous rehottaa kilometrikorvauksissa – Valtiolta jää verotuloja saamatta kymmeniä, ellei satoja miljoonia

Verovapaita kilometrikorvauksia maksetaan joka vuosi yli miljardi euroa. Todellisuus ajetuista kilometreistä on kuitenkin toista: monissa yrityksissä ja seuroissa kilometritehtailu on palkanlisä, joka on hyväksyttyä työnantajan ja työntekijän puolelta.

Oman kokemukseni mukaan yrityksiltä kysyttäessä ilmaa kilometreissä on yrityksestä riippuen kymmeniäkin prosentteja. Yhä useampi firma onkin päättänyt lopettaa keinottelun hyvin tuloksin. Selkeä keinottelun kielto ei tuo pelkästään säästöjä vaan myös mielenrauhaa työntekijälle, kun ei tarvitse ihmetellä ja epäillä muiden piiloetuja.

Yritysten ilmoittamat verovapaat kilometrikorvaukset ovat lisääntyneet vuodesta 2002 noin 900 miljoonan euron tasosta 1 100 miljoonaan euroon. Kyse ei ole siis mistään reunailmiöstä. Puhelu verottajalle kertoo, että yhä useammin verovilppiepäilyt johtuvat yhä useammin tavalla tai toisella autoilusta ja sen veroeduista. Ylimääräiset kilometrikorvaukset, firman auton yksityiskäyttö ja leasing-kilometrien määrät ovat yleinen aihe verotarkastuksissa.

Ei voi kuin ihmetellä, miten kilometrikorvauksista on tullut hiljaa hyväksytty maan tapa kiertää korkeaa verotusta. Isoimman hyödyn korjaavat ne, jotka kehtaavat eniten. Jos voidaan olettaa, että kilometrikorvauksista ainakin kymmenesosa on pyöristeltyjä tai tehtailtuja, jää valtiolta verotettavaa tuloa ilmoittamatta yli sata miljoonaa euroa. Se on merkittävä harmaan talouden alue.

Sampo Hietanen