Korjataan ensin veronkierto kilometrikorvauksissa

- Kilometritehtailun vuoksi valtiolta jää verotuloja saamatta kymmeniä, ellei satoja miljoonia

Liikenneministeri Kyllönen puuttui Ylen haastattelussa 30.1. kilometrikorvausten tasoon osana säästösuunnitelmia. Korvausten tasoa isompi ongelma on harmaa talous, joka rehottaa korvausten maksamisessa osana palkkaa. Voidaan arvioida jopa yli 20 prosentin korvauksista olevan todellisuudessa aiheettomia. Tämä tarkoittaa yli 200 miljoonaa euroa joka vuosi. Yritykset ja työmarkkinajärjestöt eivät ole olleet aktiivisia puuttumaan tähän harmaan talouden muotoon.

Verovapaita kilometrikorvauksia maksetaan joka vuosi yli miljardi euroa. Korvaukset ovat lisääntyneet vuoden 2002 noin 900 miljoonan euron tasosta 1 100 miljoonaan euroon. Todellisuus ajetuista kilometreistä on kuitenkin toista: monissa yrityksissä ja seuroissa kilometritehtailu on palkanlisä, joka on hyväksyttyä työnantajan ja työntekijän puolelta. Erot johtuvat kilometrien pyöristelystä ylöspäin ja kirjatuista haamumatkoista. Yritysten joukosta löytyy myös niitä, joissa kilometrikorvausten tavoitetaso on hiljaisesti sovittu ja matkalaskut viritetään sitä myöten.

Tehtailluista kilometreistä ei makseta veroa tai sosiaaliturvamaksuja. Tämä aiheuttaa verotuloihin kymmenien tai jopa satojen miljoonien loven, jonka tarkasta määrästä ei ole todellista tietoa.

Helpten toimittaa sadoille suomalaisyrityksille paikannuspalveluja, joilla kilometrikorvaus määräytyy satelliitin avulla tarkasti. Näissä yrityksissä veronkiertoa ei olla suvaittu tai siitä on haluttu eroon. Ero todellisten kilometrien ja kirjattujen kilometrien välillä on osoittautunut olevan kymmeniä prosentteja.

Satelliittipohjaiset palvelut käyttöön ottaneet yritykset ovat saaneet hyviä tuloksia. Kirjaamisiin ja tarkastamiseen kuluva aika on saatu käytännössä poistumaan.  Samalla on poistunut spekulointi mahdollisilla piilobonuksilla.

Sampo Hietanen

Toimitusjohtaja
Helpten Oy